{"id":9554,"date":"2026-04-02T13:36:12","date_gmt":"2026-04-02T10:36:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.kalliolaw.com\/news\/odottamattomien-kustannusmuutoksten-seuraukset-sopimussuhteessa-yse-1998-mukaan\/"},"modified":"2026-04-02T13:39:41","modified_gmt":"2026-04-02T10:39:41","slug":"odottamattomien-kustannusmuutoksten-seuraukset-sopimussuhteessa-yse-1998-mukaan","status":"publish","type":"avada_portfolio","link":"https:\/\/www.kalliolaw.com\/fi\/news\/odottamattomien-kustannusmuutoksten-seuraukset-sopimussuhteessa-yse-1998-mukaan\/","title":{"rendered":"Odottamattomien kustannusmuutosten seuraukset sopimussuhteessa YSE 1998 mukaan"},"content":{"rendered":"

ODOTTAMATTOMISTA KUSTANNUSMUUTOKSISTA<\/strong><\/span><\/p>\n

Suomen 1990-luvun lamaa seurasi suhteellisen pitk\u00e4 taloudellisen vakauden ajanjakso, mutta 2020-luvulla ensin COVID-19-pandemia ja sitten Ukrainan sota toivat ep\u00e4vakautta sek\u00e4 laajamittaisia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 hankintoihin ja hintoihin. T\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa Iranin sota on johtanut meriliikenteen rajoituksiin Persianlahdella. Sodan tai ep\u00e4vakauden jatkuessa ainakin energian toimitukset Persianlahdelta vaarantuvat. Tilanne on jo johtanut polttoaineiden (\u00f6ljy, maakaasu) hintojen nousuun.<\/p>\n

Hintatason muutoksiin on mahdollista varautua sopimuksissa muun muassa indeksiehdoilla. Rakennusurakkasopimukset ovat usein melko pitk\u00e4kestoisia, ja niiden kustannuksista suuri osa muodostuu raaka-aineiden hinnoista. Ilman indeksiehtoa sopimustasapaino on herkk\u00e4 kustannusten muutoksille. Aikaisempina vuosikymmenin\u00e4 indeksiehtojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rajoitettiin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6teitse, p\u00e4\u00e4asiassa tarkoituksessa hillit\u00e4 kustannusten nousun kierrett\u00e4. T\u00e4llainen s\u00e4\u00e4ntely liittyi kansalliseen valuuttapolitiikkaan eik\u00e4 ole mahdollinen eurovaluutan aikana, ellei sitten Euroopan laajuisena hintas\u00e4\u00e4ntelyn\u00e4.<\/p>\n

Pitk\u00e4\u00e4n jatkunut taloudellinen vakaus oli joka tapauksessa totuttanut alan toimijat ajatukseen, ettei indeksiehdoille ole k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Pandemian ja Ukrainan sodan alkuvaiheen aikaisia hintamuutoksia on ilmeisesti pidetty ohimenevin\u00e4, koska indeksiehdoista ei n\u00e4yt\u00e4 tulleen vallitsevaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 2020-luvulla ainakaan julkisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevissa l\u00e4hteiss\u00e4 (julkisissa hankinnoissa). Toki asiasta vallitsee sopimusvapaus ja erilaisissa sopimuksissa saattaa olla paljonkin vaihtelua. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 ottavat kantaa kustannusmuutosten vaikutukseen sek\u00e4 indeksiehdolla ett\u00e4 ilman indeksiehtoa ainakin sellaisella tasolla, ett\u00e4 asiaa on syyt\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4.<\/p>\n

YSE 49.1 \u00a7:n mukaan, ellei urakkasopimuksessa ole nimenomaisesti toisin sovittu, hinta- ja palkkatason muutokset eiv\u00e4t vaikuta urakkahintaan. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen siit\u00e4, onko odottamattomilla kustannusmuutoksilla mit\u00e4\u00e4n vaikutusta sopimussuhteeseen. Tilannetta voidaan kuitenkin tarkastella laajemmin. Esimerkiksi hankintojen vaikeudet voivat tietyiss\u00e4 tilanteissa tulla arvioitaviksi ylivoimaisena esteen\u00e4 YSE 20 \u00a7:n mukaisesti. Lis\u00e4ksi YSE 80 ja 85 \u00a7:t sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 sopimuksen purkuoikeudesta, mik\u00e4 voi tulla kyseeseen poikkeuksellisissa olosuhteissa. My\u00f6s valtiovallan toimista aiheutuneet kustannusmuutokset voivat vaikuttaa urakkahintaan YSE 49.3 \u00a7:n perusteella. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi urakkahinnan tarkistaminen voi tulla arvioitavaksi sopimusehdoista riippumatta oikeustoimilain 36 \u00a7:n nojalla. Oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on aiemmin, esimerkiksi 1970-luvun \u00f6ljykriisin yhteydess\u00e4, jouduttu ottamaan kantaa vastaaviin kysymyksiin, mik\u00e4 osoittaa, ettei asia ole yksiselitteinen eik\u00e4 keskustelua voida p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n YSE 49.1 \u00a7:n perusteella.<\/p>\n

HANKINTOJEN VAIKEUKSIEN JA KUSTANNUSMUUTOSTEN ERI SYYT<\/strong><\/span><\/p>\n

Hy\u00f6dykkeiden hintoja mitataan rahassa, mutta k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevia rahayksik\u00f6it\u00e4 ei ole sidottu mihink\u00e4\u00e4n hy\u00f6dykkeeseen tai niiden yhdistelm\u00e4\u00e4n. Rahankin arvo m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy kysynn\u00e4n ja tarjonnan mukaan. Modernin rahaj\u00e4rjestelm\u00e4n ominaisuus on, ett\u00e4 keskuspankit voivat lis\u00e4t\u00e4 (tai v\u00e4hent\u00e4\u00e4) liikkeell\u00e4 rahan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 harkinnan mukaan, mik\u00e4 vaikuttaa hintoihin.<\/p>\n

COVID-19-pandemian aikana valtiot ja keskuspankit reagoivat ns. elvytt\u00e4vin toimin, mik\u00e4 lis\u00e4si rahan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti ilman ett\u00e4 hy\u00f6dykkeiden tuotanto olisi samaan aikaan kasvanut \u2012 pikemminkin tuotanto v\u00e4hentyi rajoitusten seurauksena. Esimerkiksi sahatavaran ja ter\u00e4ksen hinnat olivat nousseet vuoden 2021 loppuun menness\u00e4 jo noin 100 % edelt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tasosta, vaikka tuotannon katkokset olivat olleet korkeintaan hetkellisi\u00e4. Ukrainan sodan syttyess\u00e4 tiettyjen raaka-aineiden saatavuus vaikeutui huomattavasti ja korvaavien hy\u00f6dykkeiden hinnat nousivat merkitt\u00e4v\u00e4sti. Tietyn tapahtuman aiheuttamien lyhytaikaisten hintamuutosten j\u00e4lkeen kustannustaso on kuitenkin vakiintunut uudelle, korkealle tasolle.<\/p>\n

Kokonaisuutena kustannusten nousu ei siis ole yksitt\u00e4isen tekij\u00e4n seurausta, vaan siihen vaikuttavat sek\u00e4 makrotason p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, kuten rahan m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu ja poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, ett\u00e4 konkreettiset kysynn\u00e4n ja tarjonnan muutokset erityisesti rakennusalalle keskeisiss\u00e4 raaka-aineissa.<\/p>\n

NS. ENSIMM\u00c4INEN \u00d6LJYKRIISI<\/strong><\/span><\/p>\n

Vuoden 1973 \u00f6ljykriisi sai alkunsa, kun Arabimaat aloittivat \u00f6ljynmyynti- ja tuotantoboikotin vastalauseena sille, ett\u00e4 Yhdysvallat tuki Israelia vuoden 1973 Jom Kippur -sodassa Egyptin, Syyrian ja Israelin v\u00e4lill\u00e4. Boikotin seurauksena raaka\u00f6ljyn hinta nousi per\u00e4ti 300 prosenttia syksyn 1973 aikana. Suomessa tilanne johti useisiin toimenpiteisiin; valtio asetti yleisen 80 km\/h nopeusrajoituksen ja rajoitti asuin- ja toimistohuoneiden l\u00e4mmitysl\u00e4mp\u00f6tilan 20 asteeseen. Lis\u00e4ksi rakennuskustannusindeksi nousi 26 prosenttia vuonna 1973 ja 12 prosenttia vuoden 1974 alkupuolella. Vaikka \u00f6ljyboikotti p\u00e4\u00e4ttyi, \u00f6ljyn hinta ei koskaan palannut kriisi\u00e4 edelt\u00e4neelle tasolle, ja rahan arvo heikkeni pysyv\u00e4sti.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 \u00f6ljykriisi toimii taustana oikeudellisille ratkaisuille, joita siihen aikaan on tehty. Koko yhteiskunnan reagoidessa tilanteeseen jollakin tasolla, kyseess\u00e4 on sellainen tilanne, joka voi muodostaa ylivoimaisen esteen my\u00f6s yksityisten v\u00e4lisess\u00e4 sopimussuhteessa.<\/p>\n

HANKINTOJEN VAIKEUDET YLIVOIMAISENA ESTEEN\u00c4 JA URAKOITSIJAN OIKEUS SAADA URAKKA-AJAN PIDENNYS<\/strong><\/span><\/p>\n

YSE 20 \u00a7 mukaan urakoitsijalla on oikeus saada kohtuullinen pidennys urakka-aikaan, jos urakan valmistumisen esteen\u00e4 on jokin seuraavista poikkeuksellisista olosuhteista:<\/p>\n

a) puolustustila- tai valmiuslaissa tarkoitettu poikkeuksellinen olosuhde tai niihin verrattava seikka, joka aiheuttaa urakoitsijalle huomattavia vaikeuksia saada ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja rakennustavaroita tai muuten est\u00e4\u00e4 urakkasuorituksen
\nb) (lakko tai saarto)
\nc) (poikkeukselliset s\u00e4\u00e4olosuhteet)
\nd) muu sopijapuolista riippumaton poikkeuksellinen seikka, joka huomattavasti vaikeuttaa urakkasopimuksen velvoitusten t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 ja jota sopijapuoli ei ole voinut ottaa edelt\u00e4p\u00e4in huomioon ja jonka tuottamaa haittaa h\u00e4n ei ole voinut kohtuudella poistaa<\/p>\n

Kohdassa a) mainittu rakennustavara k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s k\u00e4ytt\u00f6tarvikkeet, kuten polttoaineen, joten YSE 20 \u00a7:n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 voidaan soveltaa tilanteissa, joissa urakoitsijalla on huomattavia vaikeuksia saada energiaa, kuten polttoainetta. T\u00e4m\u00e4 voi liitty\u00e4 erityisesti tilanteisiin, joissa hy\u00f6dykkeiden saanti on estynyt tai viiv\u00e4stynyt jollain tavoin. Esimerkiksi koronapandemian tai Ukrainan sodan kaltaiset poikkeukselliset tapahtumat ovat voineet luoda ylivoimaisia esteit\u00e4 urakan valmistumiselle. T\u00e4llaisissa olosuhteissa urakoitsijalla voi olla oikeus saada lis\u00e4aikaa, jos n\u00e4iden tapahtumien seurauksena urakka viiv\u00e4styy.<\/p>\n

YSE 20 \u00a7:n a) ja d) -kohtien \u201dhuomattava vaikeus” viittaa yleens\u00e4 konkreettisiin esteisiin urakan valmistumiselle, kuten esimerkiksi jo suoritetun hankinnan toimituksen peruuntumiseen, joka est\u00e4\u00e4 urakan etenemisen. T\u00e4llaiset tilanteet oikeuttavat urakoitsijan hakemaan kohtuullista pidennyst\u00e4 urakka-aikaan YSE 20 \u00a7:n perusteella.<\/p>\n

HANKINTOJEN VAIKEUDET YLIVOIMAISENA ESTEEN\u00c4, VIITTAUS VALMIUSLAKIIN<\/strong><\/span><\/p>\n

Yleinen markkinaolosuhteiden muutos voi muodostaa ”huomattavia vaikeuksia” saada ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 tai rakennustavaroita, jos se h\u00e4iritsee merkitt\u00e4v\u00e4sti resurssien saatavuutta ja hinnoittelua. YSE 1998:n taustalla olleen vuoden 1991 valmiuslain 2 \u00a7:n mukaan poikkeusoloja ovat mm. \u201dv\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien polttoaineiden ja muun energian sek\u00e4 raaka-aineiden ja muiden tavaroiden tuonnin vaikeutumisesta tai estymisest\u00e4 taikka muusta vaikutuksiltaan n\u00e4ihin verrattavasta kansainv\u00e4lisen vaihdannan \u00e4killisest\u00e4 h\u00e4iriintymisest\u00e4 aiheutuva vakava uhka v\u00e4est\u00f6n toimeentulolle tai maan talousel\u00e4m\u00e4n perusteille\u201d. T\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 viittaa mm. \u00f6ljykriisin kaltaisiin oloihin, jolloin tarvittiin s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely\u00e4 ja t\u00e4rkeiden resurssien saanti vaikeutui.<\/p>\n

Voimassa olevassa valmiuslaissa poikkeusolon muodostaa mm. energian tai vastaavien hy\u00f6dykkeiden saatavuuteen tai yhteiskunnallisesti kriittisten liikennej\u00e4rjestelmien toimivuuteen kohdistuva uhka tai tapahtuma, joka ”erityisen vakavasti ja olennaisesti vaarantaa yhteiskunnan toimintakyky\u00e4 tai v\u00e4est\u00f6n elinmahdollisuuksia.” T\u00e4ll\u00f6in on ajateltavissa, ett\u00e4 sotatoimien tai pakotteiden laajetessa tai energian saatavuuden heikentyess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 olosuhteet toteutuisivat.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa Iranin sodan aikana raaka\u00f6ljyn hinta on noussut noin 40 % ja esimerkiksi kevyen poltto\u00f6ljyn hinta t\u00e4t\u00e4 enemm\u00e4n. Toisaalta futuurimarkkinoiden mukaan kuuden kuukauden kuluttua raaka\u00f6ljy\u00e4 saisi edullisemmin kuin p\u00e4iv\u00e4n hintaan. Kyse ei viel\u00e4 ole 1. \u00f6ljykriisin tapaisesta l\u00e4hes 300 %:n hinnannoususta yhden hy\u00f6dykkeen osalta. Mik\u00e4li polttoaineiden saatavuus huononisi edelleen ja toisaalta polttoaineen hankkiminen tulevaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n futuurimarkkinoilta olisi edullisempaa, urakoitsijalla voisi YSE 20 \u00a7:n mukaan olla oikeus lis\u00e4aikaan.<\/p>\n

URAKOITSIJAN VELVOLLISUUS SUORITTAA KORVAAVA HANKINTA<\/strong><\/span><\/p>\n

YSE 20.2 \u00a7 mukaan, \u201dJos este kohtaa sellaista urakan t\u00e4ytt\u00e4miseksi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 rakennustavaroiden hankintaa, jonka urakoitsija voi urakkasopimuksen edellytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ajassa tehd\u00e4 muualta ilman sanottavaa lis\u00e4kustannusta, se ei oikeuta urakka-ajan pident\u00e4miseen.\u201d (korostus lis\u00e4tty). T\u00e4ll\u00f6in este ei ole riitt\u00e4v\u00e4 peruste urakka-ajan pidennykselle.<\/p>\n

Termi \u201dsanottava\u201d on t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 huomion arvoinen. Adjektiivina sana on varsin harvinainen my\u00f6s juridisessa tekstiss\u00e4, eik\u00e4 sen normaalimerkitys ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikkien tiedossa. Kielitoimiston sanakirjan mukaan merkitys on kielteisiss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 \u201dei kovinkaan paljon, ei mainittava\u201d. \u201dSanottava\u201d kuvaa siis selv\u00e4sti pienemp\u00e4\u00e4 vaikutusta kuin YSE:ss\u00e4 k\u00e4ytetty adjektiivi \u201dhuomattava\u201d. L\u00e4hes mik\u00e4 tahansa lis\u00e4kustannus hankinnassa oikeuttaa siis YSE 20 \u00a7:n 2. momentin mukaan urakoitsijaa vetoamaan ylivoimaiseen esteeseen, jos muut edellytykset t\u00e4yttyv\u00e4t.<\/p>\n

KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN LIS\u00c4AJALTA<\/strong><\/span><\/p>\n

Mik\u00e4li urakkasuoritus osittain tai kokonaan keskeytyisi ylivoimaisen esteen vuoksi, tilaajalla on YSE 50 \u00a7:n mukaan velvollisuus korvata urakoitsijalle keskeytyksest\u00e4 aiheutuvia kustannuksia. Keskeytyskustannuksista korvataan kokonaisuudessaan vain ns. suorat kustannukset. Muihin kustannuksiin tilaaja osallistuu vain YSE 50 \u00a7:n prosenttiosuuden mukaan. Saadakseen korvauksen urakoitsijan on n\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 ylivoimainen este sek\u00e4 se, miten se on vaikuttanut urakkasuoritukseen.<\/p>\n

Urakoitsijan oikeus lis\u00e4aikaan ulkopuolisen tapahtuman vaikeuttaessa hankintoja ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 suoraan hy\u00f6dyt\u00e4 urakoitsijaa, jos rakennustavara sin\u00e4ns\u00e4 on saatavissa, mutta sama tapahtuma on johtanut kustannustason nousuun. Toisaalta jos urakoitsija ei, YSE 20 \u00a7:n edellytysten t\u00e4yttyess\u00e4, vaadi lis\u00e4aikaa eik\u00e4 keskeyt\u00e4 t\u00f6it\u00e4, urakoitsijan on vain hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4kustannus katteen heikennyksen\u00e4.<\/p>\n

Jos urakoitsijaa on kohdannut ylivoimainen este rakennustavaroiden hankinnassa, eik\u00e4 korvaavaa hankintaa saada samaan hintaan kuin alkuper\u00e4ist\u00e4 toimitusta, urakoitsija voi vaatia lis\u00e4aikaa ja keskeytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6t vaihtoehtoisten hankintakanavien selvitt\u00e4miseksi. Urakoitsijalla ei ole oikeutta vaatia muiden kuin 50 \u00a7:n kustannusten korvaamista, mutta tilaaja ja urakoitsija voivat tietysti sopia vaihtoehtoisen hankinnan toteuttamisesta ja tilaajan mahdollisesta osallistumisesta siihen, jotta urakka ei viiv\u00e4styisi. Jos tilaaja ei kuitenkaan hyv\u00e4ksy hankinnan lis\u00e4kustannuksia, urakoitsijalla on velvollisuus suorittaa hankinta ja jatkaa urakkasuoritusta esteeksi katsottavan ajan kulumisen j\u00e4lkeen, ellei este olisi niin pitk\u00e4kestoinen, ett\u00e4 se voisi oikeuttaa urakkasopimuksen purkamiseen (YSE 80 ja 85 \u00a7).<\/p>\n

Toisaalta vaikka urakoitsija saisi lis\u00e4aikaa, ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 varmaa, ett\u00e4 hinnat palaavat ennalleen tai tulevat hankinnat saisi suoritettua sen edullisemmin. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksen: mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 lis\u00e4ajasta on urakoitsijalle, jos hintojen nousu jatkuu ja poikkeusolosuhteet vaikuttavat edelleen markkinoihin? J\u00e4lkik\u00e4teinen ep\u00e4tasapaino sopimussuhteissa voidaan mahdollisesti selvitt\u00e4\u00e4 keskin\u00e4isin neuvotteluin niin, ett\u00e4 urakoitsija luopuu oikeudestaan lis\u00e4aikaan ja tilaaja osallistuu hankintojen lis\u00e4\u00e4ntyneisiin kustannuksiin.<\/p>\n

URAKAN PURKAMINEN YLIVOIMAISEN ESTEEN JOHDOSTA<\/strong><\/span><\/p>\n

YSE 80 ja 85 \u00a7:ien mukaisesti tilaajalla ja urakoitsijalla on kummallakin oikeus purkaa sopimus, ”mik\u00e4li rakennusty\u00f6 puolustustila- tai valmiuslaissa tarkoitettujen poikkeuksellisten olojen tai vastaavan ylivoimaisen esteen vuoksi on pakko keskeytt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4ksi, ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi ajaksi.” Voiko energian tai raaka-aineiden tuonnin vaikeutumisesta seurata pakko keskeytt\u00e4\u00e4 rakennusty\u00f6?<\/p>\n

Vaikka ty\u00f6voiman tai energian saatavuus olisi heikentynyt, johonkin hintaan voi olla saatavilla tarvittavat resurssit. Voidaanko olettaa, ett\u00e4 saatavuus palautuu kriisin j\u00e4lkeen ennalleen? Valmiuslain valtuuksien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto voi olla merkityksellinen tekij\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 arvioinnissa.<\/p>\n

On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 ”pakko keskeytt\u00e4\u00e4” tarkoittaa korkeampaa kynnyst\u00e4 kuin YSE 20 \u00a7:n ylivoimainen este, mik\u00e4 tekee tilanteesta erityisen poikkeuksellisen ja vaikeasti ennakoitavan.<\/p>\n

Voi olla tilanne, jossa hankintojen vaikeutumisesta seuraa YSE 1998 -ehtojen mukaan oikeus purkaa sopimus. Syyn\u00e4 t\u00e4ytyy olla koko yhteiskuntaa kohtaava poikkeuksellinen olosuhde, ja sen vaikutusten pit\u00e4isi olla suuremmat kuin esimerkiksi 1. \u00f6ljykriisill\u00e4. Urakkakohtaiset olosuhteet voivat kuitenkin vaikuttaa tilanteeseen.<\/p>\n

Ylivoimaisen esteen seurauksia mietitt\u00e4ess\u00e4 on huomattava, ett\u00e4 samat perusteet voivat soveltua my\u00f6s tilaajan oikeuteen purkaa sopimus. Esimerkiksi projektinjohtourakassa tai muussa laskuty\u00f6ss\u00e4 ylivoimaisen esteen aiheuttavat hankintojen vaikeudet nostaisivat tilaajan maksuvelvollisuutta. Jos urakka puretaan 80 tai 85 \u00a7:ien nojalla, ei vahingonkorvausvelvollisuutta ole.<\/p>\n

Sopimuksen purku on \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen toimenpide, eik\u00e4 purkuoikeutta ole syyt\u00e4 tulkita liian laajasti. Taloudellinen liikavaikeus, kuten ”pakko”, ei yksin\u00e4\u00e4n oikeuta purkuun.<\/p>\n

VALTIOVALLAN TOIMENPITEIST\u00c4 AIHEUTUVA KUSTANNUSMUUTOS JA URAKKAHINNAN TARKISTAMINEN<\/strong><\/span><\/p>\n

YSE 49.3 \u00a7:n mukaan, ellei urakkasopimuksessa ole toisin sanottu, valtiovallan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisist\u00e4 toimenpiteist\u00e4 (laki, asetus, valtioneuvoston tai ministeri\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6s) johtuvat kustannusmuutokset otetaan huomioon urakkahintaa lis\u00e4\u00e4v\u00e4n\u00e4 tai v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4, jos:<\/p>\n