Tuomioistuinsovittelulla helpotusta oikeuslaitoksen ruuhkiin?
Suomi on tunnettu pitkäksi venyvistä oikeusprosesseistaan, mutta onko pahin vasta edessä? Hallitus on kaavaillut tuomioistuimille noin 19 miljoonan euron rahoitusleikkauksia vuoteen 2027 mennessä. Lisäksi tuomioistuinten saama määräaikainen rahoitus päättyy tämän vuoden loppuun mennessä. Määräaikaisella rahoituksella onkin pyritty purkamaan tuomioistuinten ruuhkia muun muassa palkkaamalla määräaikaisia tuomareita.
Tuomariliitto arvioi, että säästöt tulevat merkittävästi pidentämään oikeudenkäyntien kestoa. Tuomioistuomet joutuvat priorisoimaan asioita, joille on laissa säädetty määräaika tai jotka on määrätty kiireellisiksi. Vastaavasti esimerkiksi yritysten väliset riita-asiat tulevat jäämään pinon alimmaisiksi. Onkin vääjäämätöntä, että vaihtoehtoisten riidanratkaisukeinojen merkitys tulee entisestään kasvamaan. Kokemuksemme mukaan etenkin tuomioistuinsovittelu on nostanut profiiliaan merkittävästi viime vuosina. Sekä asiakkaat että asianajajat tuntevat nykyisin menettelyn edut entistä paremmin, vaikka tuomioistuinsovittelu on ollut sinänsä käytössä jo parisenkymmentä vuotta.
Sovittelutilaisuus saadaan järjestettyä usein jo 2-3 kuukauden sisään sovittelun aloittamista koskevasta päätöksestä, siinä missä pääkäsittelyn alkamista saattaa joutua odottamaan jopa useamman vuoden. Sovittelu toki edellyttää molempien osapuolten suostumusta – harvoin on kuitenkaan olemassa aidosti hyvää syytä siitä kieltäytyä. Tuomioistuisovittelussa osapuolet vastaavat itse asianajokuluistaan, jolloin häviäjään kohdistuvaa kuluriskiäkään ei ole. Joka tapauksessa asianajokuluja kertyy tuomioistuinsovittelusta merkittävästi vähemmän perinteiseen oikeudenkäyntiin verrattuna.
Tuomioistuinsovittelu toteutetaan sovitteluun erikoistuneen sovittelijatuomarin johdolla. Sovitteluun varataan yleensä koko työpäivä. Sovittelutilaisuudessa asiaa käydään ensisijaisesti läpi kaikkien osapuolten kanssa yhdessä sovittelijan johdolla, mutta osapuolet voivat myös keskustella luottamuksellisesti erikseen sovittelijan kanssa ilman vastapuolen läsnäoloa ja toisinaan myös yhdessä ilman sovittelijaa. Erinäisten neuvottelujen kautta päädytään lopulta sovintoesityksiin ja jopa yllättävänkin usein myös lopulliseen sovintoon. Vaikka sovittelijan tehtävä ei olekaan arvioida asian yksityiskohtia tai todisteita juridisesta näkökulmasta, pystyy sovittelijan kanssa usein käymään hyvin avartavia keskusteluja mahdollisen oikeusprosessin mahdollisuuksista ja riskeistä.
Tuomioistuisovittelu toimii erinomaisesti tilanteessa, jossa kyse on jatkuvasta liikesuhteesta, tai yritysten välillä on muutoin tarve ratkaista riita, mutta säilyttää kyky yhteistyöhön myös jatkossa. Osapuolten välinen liikesuhde voidaan huomioida myös itse sovinnossa; osa sovintokorvauksesta voidaan toteuttaa esimerkiksi tarjoamalla toiselle osapuolelle tiettyjä palveluita jatkossa edullisemmin. Myös sovintokorvauksen maksuaikataulu ja -ehdot ovat keinoja helpottaa sovintoon pääsemistä. Perinteisessä tuomiossa ei oikeus voi tällaisia ehtoja määrittää. Kun tuomioistuinsovittelussa on lisäksi mahdollista saada sovittelijan vahvistama, lainvoimainen ja ulosottokelpoinen sovinto, saavat osapuolet varmuutta siitä, että sovinnon ehdot tullaan tosiasiassa myös täyttämään.
Olemme avustaneet menestyksekkäästi asiakkaitamme lukuisissa tuomioistuinprosesseissa ja kerromme mielellämme lisää tästä ja muista vaihtoehtoisen riidanratkaisun keinoista.
