Markkinaoikeuden tuoreessa tapauksessa MAO:182/2026 käsiteltiin tarjouspyynnön vaatimusten epäselvyyttä ja niiden vaikutusta saatujen tarjousten vertailukelpoisuuteen.

Valittaja esitti satamalaiturin peruskorjausurakkaa koskevassa asiassa, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, sillä siinä ei ole ilmoitettu mihin perustuen hankintayksikkö on arvioinut, ovatko tarjoajan lisä- ja muutostöiden yksikköhinnat ylittäneet 30 prosentilla markkinoiden yleisen hintatason.

Sen sijaan hankintayksikkö katsoi, että ammattimaisesti toimivat tarjoajat ovat pystyneet osaamisensa ja kokemuksensa perusteella arvioimaan, missä määrin niiden lisä- ja muutostöiden yksikköhinnoittelu noudattaa markkinoiden yleistä hintatasoa.

Hankintayksikkö myös esitti, ettei se ole ennakolta pystynyt arvioimaan tulevien lisä- ja muutostöiden määriä, vaan ne täsmentyvät vasta hankkeen toteutuksen aikana.

Markkinaoikeus totesi aluksi, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla.

Markkinaoikeus kuitenkin täsmensi, että hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä.

Markkinaoikeus painotti, että tarjouspyynnössä oli ilmoitettu 113 eri työtehtävää (nimikettä), joille tarjoajan on tullut asettaa yksikköhintansa. Tarjouspyyntöaineistossa ei ole ilmoitettu, millä perusteilla hankintayksikkö on arvioinut sitä, noudattavatko tarjoajan ilmoittamat lisä- ja muutostöiden yksikkökohtaiset hinnat markkinoiden yleistä hintatasoa. Tarjouspyynnössä tai sen liitteissä ei ole tarkemmin kuvattu esimerkiksi sitä, arvioidaanko yksikköhintojen tasoa kokonaisuutena vai nimikkeittäin ja mitä menetelmää tai laskukaavaa käyttäen.

Markkinaoikeus kiinnitti huomiota lisäksi siihen, että hankintayksiköllä on ollut oikeus sulkea tarjous tarjouskilpailusta myös tilanteessa, jossa lisä- ja muutostöiden 113 nimikkeen luettelossa tarjoajan ilmoittama yksittäinen yksikköhinta olisi hyvin niukastikin ylittänyt 30 prosenttia hankintayksikön omiin arvioihin perustuvasta markkinahinnasta. Markkinaoikeus katsoi, että mainittu tarjouspyynnön vaatimus on ollut sisällöltään epäselvä ja tulkinnanvarainen: ammattimaisesti toimiva tarjoajakaan ei ole voinut varmuudella tietää, milloin sen lisä- ja muutostöille jossakin nimikkeessä asettama yksikköhinta täyttää vaatimuksen.

Markkinaoikeus katsoi, että tarjouspyyntö on jättänyt hankintayksikölle käytännössä rajoittamattoman harkintavallan lisä- ja muutostöiden hinnoittelun tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa ja siten myös tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta sulkemisessa.

Lisä- ja muutostöiden hinnoittelua koskevan vaatimuksen epäselvyyttä on lisännyt se, ettei tarjouspyyntöasiakirjoissa ole esitetty minkäänlaista arviota hankittavien lisä- ja muutostöiden määristä eri nimikkeissä. Markkinaoikeudessa ilmeni lisäksi, että valittajalla ja hankintayksiköllä on ollut merkittävästi toisistaan poikkeava käsitys niiden määristä. Tästä on seurannut, että tarjoajat ovat käyttäneet tarjouslaskentansa pohjana toisistaan poikkeavia lisä- ja muutostöiden määriä.

Markkinaoikeus katsoi, että tarjouspyyntö ei edellä mainituista syistä ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja päätyi kumoamaan tehdyn hankintapäätöksen. Markkinaoikeuden mukaan asiassa ei ollut merkitystä sillä, ettei hankintamenettelyn aikana ole saadun selvityksen perusteella esitetty hankintayksikölle kysymyksiä tai huomautuksia hinnoittelusta.
 

Palvelumme

◆ Julkiset hankinnat