Kelpaanko mukaan? – markkinaoikeuden päätös tarjoajan poissulkemisen perusteista puhuttaa
Markkinaoikeus on antanut syyskuussa ratkaisun perinteikkään kalusteyhtiö Iskun ja Turun kaupungin paljon keskustelua herättäneessä hankintariidassa.
Yrityssaneeraukseen hakeutunut Isku Interior suljettiin joulukuussa 2024 valtion yhteishankintayhtiö Hanselin listalta. Syynä oli keskeisesti se, että Iskun luottoluokitus oli C eli ”heikko”.
Asian taustatietojen mukaan hetki ennen yrityssaneerausta Isku kuitenkin toteutti liiketoimintakaupan ja ryhtyikin operoimaan julkisissa hankinnoissa pöytälaatikkoyhtiönsä Isku Spaces -nimisen yhtiön kautta. Toisin kuin emoyhtiön, pöytälaatikkoyhtiön luottoluokitus oli A+ eli tyydyttävä ja se täytti siten muun muassa julkisten hankintojen soveltuvuusvaatimuksen luottoluokituksen osalta.
Useat kilpailijat ovat pitäneet Iskun menettelyä hankintalain vaatimusten kiertämisenä ja lopulta myös Turun kaupunki hankintayksikkönä päätyi sulkemaan Isku Spaces -yhtiön ulos kilpailutuksesta todeten, ettei Isku Spaces ollut aidosti uusi yritys, eikä sillä ollut riittävää liikevaihtoa kalusteiden toimitusvarmuuden takaamiseksi. Turku siten katsoi, että liiketoiminnan siirtäminen uuteen yhtiöön oli tehty pääasiallisesti siksi, että Isku pystyisi jälleen täyttämään tarjouspyynnön vaatimukset. Asia päätyi markkinaoikeuden pöydälle.
Markkinaoikeus totesi (MAO:508/2025), että Turun ratkaisu oli virheellinen. Markkinaoikeus korosti, että vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan erilaisissa yritysjärjestelyissä, kuten liiketoimintakaupassa, hankintayksikkö on voinut katsoa soveltuvuusvaatimusten tulleen täytetyiksi tarjoajalle siirtyneen liiketoiminnan perusteella. Turun tapauksessa tarjouspyynnössä oli todettu, että tarjoajan tulee toimittaa selvitys liikevaihdon suuruudesta vasta pyydettäessä. Tällaista pyyntöä Turun kaupunki ei kuitenkaan ollut Iskulle esittänyt.
Markkinaoikeus täsmensi, ettei Turun kaupunki ollut arvioinut Isku Spaces Oy:n osalta liikevaihtoa koskevan soveltuvuusvaatimuksen täyttymistä Isku Spaces Oy:lle siirtyneen liiketoiminnan kannalta, ja sen vuoksi Turun kaupunki ei ollut riittävällä tavalla selvittänyt liikevaihtoa koskevan soveltuvuusvaatimuksen täyttymistä. Näin ollen tarjoajan poissulkeminen oli tehty hankintalain vastaisesti.
Markkinaoikeuden ratkaisu tuntuu muodollisjuridisemmalta kuin mitä asian uutisointi antaa ymmärtää. Entä jos Turku olisi pyytänytkin Iskulta lisäselvitystä liikevaihdon suuruudesta, arvioinut asiaa – kuten markkinaoikeus olisi edellyttänyt – päätyen kuitenkin edelleen samaan lopputulokseen? Tuolloin päätös olisi kaiketi vain kirjoitettu hieman toisin perustein; markkinoikeuden keskeinen viesti lienee siis joka tapauksessa se, että hankintayksikkö saa katsoa soveltuvuusvaatimusten tulleen täytetyiksi tarjoajalle siirtyneen liiketoiminnan perusteella. Tämän voi ilmaista toisinkin: meillä ei ole voimassa hankintalain säännöstä, joka estäisi tämän kikkailun.
Toisaalta, onko kilpailun toimivuuden ja edullisempien hankintojen kannalta perusteltua olla hyväksymättä näennäisin perustein jotain tahoa kilpailutukseen, vaikka se on de facto sama yritys, joka on aiemmin ollut vuosikausia julkishallinnon luotettava toimittaja? Yrityssaneerauksen yhtenä tavoitteena on toiminnan tervehdyttäminen ja sen myötä myös työpaikkojen säästyminen. Julkiset hankinnat ja tarjouskilpailuiden ehdot eivät kuitenkaan tätä tavoitetta tue. Siksi on oletettavaa, että pöytälaatikkoyhtiöt heräävät eloon tässä markkinatilanteessa vielä useassa julkisessa hankinnassa. Ja se on lain mukaista, sanoo markkinaoikeus.
