Ympäristöministeriö on julkaissut luonnoksen yhdyskuntakehittämislaiksi ja pyytää luonnoksesta lausuntoja 9.3.2026–4.5.2026 (linkki luonnokseen kommenteissa).

Maankäyttösopimukset MRL:n aikana

Luonnoksen mukaan maankäyttösopimukset ja kehittämiskorvaukset tulisivat taas mahdollisiksi poikkeamisluvalla myönnetyn lisärakentamisen yhteydessä. Maankäyttösopimuksen laatiminen ja maankäyttömaksun periminen silloin, kun kaavasta poikkeaminen tuotti merkittävää arvonnousua, oli yleinen käytäntö ainakin pääkaupunkiseudulla ennen päätöstä KHO 2016:89. Tuossa päätöksessä korkein hallinto-oikeus totesi, että maankäyttö- ja rakennuslain maankäyttösopimusta ja kehittämiskorvausta koskevat säännökset olivat sovellettavissa vain asemakaavoituksen yhteydessä eikä kunnilla ollut oikeudellista perustetta kerätä maanomistajilta maksua yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvista kustannuksista poikkeamisluvan yhteydessä. Tämä oikeustila muuttuisi nyt yhdyskuntakehittämislain myötä.

Maankäyttösopimukseen perustuvan korvauksen uusi laskentatapa

Lakiluonnoksen mukaan kunnan pitäisi määrittää maankäyttösopimukseen perustuvan korvauksen määrä yhdenmukaisesti kehittämiskorvauksen kanssa. Maankäyttömaksu ei siis voisi olla rakennusoikeuden arvonnousuun perustuva kaavamainen korvaus, vaan sen pitäisi perustua todellisiin yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin. Luonnoksessa yhdyskuntarakentamisen kustannuksia ei ole rajattu maankäyttösopimuksen alueeseen, vaan kustannuksina voidaan huomioida aluetta palvelevien katujen, puistojen ynnä muiden yleisten alueiden tai rakennusten hankinta-, suunnittelu- ja rakentamiskustannukset. Ajallisesti kustannusten syntyminen on rajattu 15 vuotta eteen- ja taaksepäin eli jo toteutuneita tai vasta päätettyjä kustannuksia voitaisiin ottaa huomioon.

Maanomistajan maksamassa korvauksessa huomioitavina kustannuksina voitaisiin ottaa huomioon uusien raitiotielinjojen rakentamisen kustannukset ja mahdollisesti myös laajojen katu- ja puistoremonttien (esim. Helsingin Mannerheimintien peruskorjaus) kustannukset. Kunnan myöntämän poikkeamisluvan yhteydessä tehtäisiin laskelma, jossa näistä kustannuksista kohdistettaisiin osuus sopimusalueelle ja maanomistaja, jolle poikkeamislupa tuottaisi merkittävää arvonnousua, suorittaisi osuutensa kustannuksista kunnalle.

Mahdolliset soveltamiskohteet

Menettely olisi sovellettavissa ainakin tyhjiin toimistokiinteistöihin, joita pääkaupunkiseudulla on runsaasti. Näille voidaan rakentamislain 57.3 §:n mukaisesti myöntää poikkeamislupa käyttötarkoituksen muuttamiseksi asumiseen. Sikäli kuin tällaisia tyhjiä toimistoja on toteutettujen tai päätettyjen raitiotiehankkeiden tai katuremonttien varrella, kunnilla voi olla erityinen motiivi myöntää poikkeamislupia, koska näin maanomistaja saadaan osallistumaan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Maanomistajakin hyötyy, jos vajaakäytöllä oleva kiinteistö saadaan tuottavampaan käyttöön.

Palvelumme

◆ Kiinteistöjärjestelyt ja rakennushankkeet