ODOTTAMATTOMISTA KUSTANNUSMUUTOKSISTA

Suomen 1990-luvun lamaa seurasi suhteellisen pitkä taloudellisen vakauden ajanjakso, mutta 2020-luvulla ensin COVID-19-pandemia ja sitten Ukrainan sota toivat epävakautta sekä laajamittaisia häiriöitä hankintoihin ja hintoihin. Tätä kirjoitettaessa Iranin sota on johtanut meriliikenteen rajoituksiin Persianlahdella. Sodan tai epävakauden jatkuessa ainakin energian toimitukset Persianlahdelta vaarantuvat. Tilanne on jo johtanut polttoaineiden (öljy, maakaasu) hintojen nousuun.

Hintatason muutoksiin on mahdollista varautua sopimuksissa muun muassa indeksiehdoilla. Rakennusurakkasopimukset ovat usein melko pitkäkestoisia, ja niiden kustannuksista suuri osa muodostuu raaka-aineiden hinnoista. Ilman indeksiehtoa sopimustasapaino on herkkä kustannusten muutoksille. Aikaisempina vuosikymmeninä indeksiehtojen käyttöä rajoitettiin lainsäädäntöteitse, pääasiassa tarkoituksessa hillitä kustannusten nousun kierrettä. Tällainen sääntely liittyi kansalliseen valuuttapolitiikkaan eikä ole mahdollinen eurovaluutan aikana, ellei sitten Euroopan laajuisena hintasääntelynä.

Pitkään jatkunut taloudellinen vakaus oli joka tapauksessa totuttanut alan toimijat ajatukseen, ettei indeksiehdoille ole käyttöä. Pandemian ja Ukrainan sodan alkuvaiheen aikaisia hintamuutoksia on ilmeisesti pidetty ohimenevinä, koska indeksiehdoista ei näytä tulleen vallitsevaa käytäntöä 2020-luvulla ainakaan julkisesti käytössä olevissa lähteissä (julkisissa hankinnoissa). Toki asiasta vallitsee sopimusvapaus ja erilaisissa sopimuksissa saattaa olla paljonkin vaihtelua. Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE 1998 ottavat kantaa kustannusmuutosten vaikutukseen sekä indeksiehdolla että ilman indeksiehtoa ainakin sellaisella tasolla, että asiaa on syytä käsitellä.

YSE 49.1 §:n mukaan, ellei urakkasopimuksessa ole nimenomaisesti toisin sovittu, hinta- ja palkkatason muutokset eivät vaikuta urakkahintaan. Tämä lähtökohta herättää kysymyksen siitä, onko odottamattomilla kustannusmuutoksilla mitään vaikutusta sopimussuhteeseen. Tilannetta voidaan kuitenkin tarkastella laajemmin. Esimerkiksi hankintojen vaikeudet voivat tietyissä tilanteissa tulla arvioitaviksi ylivoimaisena esteenä YSE 20 §:n mukaisesti. Lisäksi YSE 80 ja 85 §:t sisältävät säännöksiä sopimuksen purkuoikeudesta, mikä voi tulla kyseeseen poikkeuksellisissa olosuhteissa. Myös valtiovallan toimista aiheutuneet kustannusmuutokset voivat vaikuttaa urakkahintaan YSE 49.3 §:n perusteella. Tämän lisäksi urakkahinnan tarkistaminen voi tulla arvioitavaksi sopimusehdoista riippumatta oikeustoimilain 36 §:n nojalla. Oikeuskäytännössä on aiemmin, esimerkiksi 1970-luvun öljykriisin yhteydessä, jouduttu ottamaan kantaa vastaaviin kysymyksiin, mikä osoittaa, ettei asia ole yksiselitteinen eikä keskustelua voida päättää pelkästään YSE 49.1 §:n perusteella.

HANKINTOJEN VAIKEUKSIEN JA KUSTANNUSMUUTOSTEN ERI SYYT

Hyödykkeiden hintoja mitataan rahassa, mutta käytössä olevia rahayksiköitä ei ole sidottu mihinkään hyödykkeeseen tai niiden yhdistelmään. Rahankin arvo määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Modernin rahajärjestelmän ominaisuus on, että keskuspankit voivat lisätä (tai vähentää) liikkeellä rahan määrää harkinnan mukaan, mikä vaikuttaa hintoihin.

COVID-19-pandemian aikana valtiot ja keskuspankit reagoivat ns. elvyttävin toimin, mikä lisäsi rahan määrää merkittävästi ilman että hyödykkeiden tuotanto olisi samaan aikaan kasvanut ‒ pikemminkin tuotanto vähentyi rajoitusten seurauksena. Esimerkiksi sahatavaran ja teräksen hinnat olivat nousseet vuoden 2021 loppuun mennessä jo noin 100 % edeltävästä tasosta, vaikka tuotannon katkokset olivat olleet korkeintaan hetkellisiä. Ukrainan sodan syttyessä tiettyjen raaka-aineiden saatavuus vaikeutui huomattavasti ja korvaavien hyödykkeiden hinnat nousivat merkittävästi. Tietyn tapahtuman aiheuttamien lyhytaikaisten hintamuutosten jälkeen kustannustaso on kuitenkin vakiintunut uudelle, korkealle tasolle.

Kokonaisuutena kustannusten nousu ei siis ole yksittäisen tekijän seurausta, vaan siihen vaikuttavat sekä makrotason päätökset, kuten rahan määrän kasvu ja poliittiset päätökset, että konkreettiset kysynnän ja tarjonnan muutokset erityisesti rakennusalalle keskeisissä raaka-aineissa.

NS. ENSIMMÄINEN ÖLJYKRIISI

Vuoden 1973 öljykriisi sai alkunsa, kun Arabimaat aloittivat öljynmyynti- ja tuotantoboikotin vastalauseena sille, että Yhdysvallat tuki Israelia vuoden 1973 Jom Kippur -sodassa Egyptin, Syyrian ja Israelin välillä. Boikotin seurauksena raakaöljyn hinta nousi peräti 300 prosenttia syksyn 1973 aikana. Suomessa tilanne johti useisiin toimenpiteisiin; valtio asetti yleisen 80 km/h nopeusrajoituksen ja rajoitti asuin- ja toimistohuoneiden lämmityslämpötilan 20 asteeseen. Lisäksi rakennuskustannusindeksi nousi 26 prosenttia vuonna 1973 ja 12 prosenttia vuoden 1974 alkupuolella. Vaikka öljyboikotti päättyi, öljyn hinta ei koskaan palannut kriisiä edeltäneelle tasolle, ja rahan arvo heikkeni pysyvästi.

Tämä öljykriisi toimii taustana oikeudellisille ratkaisuille, joita siihen aikaan on tehty. Koko yhteiskunnan reagoidessa tilanteeseen jollakin tasolla, kyseessä on sellainen tilanne, joka voi muodostaa ylivoimaisen esteen myös yksityisten välisessä sopimussuhteessa.

HANKINTOJEN VAIKEUDET YLIVOIMAISENA ESTEENÄ JA URAKOITSIJAN OIKEUS SAADA URAKKA-AJAN PIDENNYS

YSE 20 § mukaan urakoitsijalla on oikeus saada kohtuullinen pidennys urakka-aikaan, jos urakan valmistumisen esteenä on jokin seuraavista poikkeuksellisista olosuhteista:

a) puolustustila- tai valmiuslaissa tarkoitettu poikkeuksellinen olosuhde tai niihin verrattava seikka, joka aiheuttaa urakoitsijalle huomattavia vaikeuksia saada työntekijöitä ja rakennustavaroita tai muuten estää urakkasuorituksen
b) (lakko tai saarto)
c) (poikkeukselliset sääolosuhteet)
d) muu sopijapuolista riippumaton poikkeuksellinen seikka, joka huomattavasti vaikeuttaa urakkasopimuksen velvoitusten täyttämistä ja jota sopijapuoli ei ole voinut ottaa edeltäpäin huomioon ja jonka tuottamaa haittaa hän ei ole voinut kohtuudella poistaa

Kohdassa a) mainittu rakennustavara käsittää myös käyttötarvikkeet, kuten polttoaineen, joten YSE 20 §:n säännöksiä voidaan soveltaa tilanteissa, joissa urakoitsijalla on huomattavia vaikeuksia saada energiaa, kuten polttoainetta. Tämä voi liittyä erityisesti tilanteisiin, joissa hyödykkeiden saanti on estynyt tai viivästynyt jollain tavoin. Esimerkiksi koronapandemian tai Ukrainan sodan kaltaiset poikkeukselliset tapahtumat ovat voineet luoda ylivoimaisia esteitä urakan valmistumiselle. Tällaisissa olosuhteissa urakoitsijalla voi olla oikeus saada lisäaikaa, jos näiden tapahtumien seurauksena urakka viivästyy.

YSE 20 §:n a) ja d) -kohtien ”huomattava vaikeus” viittaa yleensä konkreettisiin esteisiin urakan valmistumiselle, kuten esimerkiksi jo suoritetun hankinnan toimituksen peruuntumiseen, joka estää urakan etenemisen. Tällaiset tilanteet oikeuttavat urakoitsijan hakemaan kohtuullista pidennystä urakka-aikaan YSE 20 §:n perusteella.

HANKINTOJEN VAIKEUDET YLIVOIMAISENA ESTEENÄ, VIITTAUS VALMIUSLAKIIN

Yleinen markkinaolosuhteiden muutos voi muodostaa ”huomattavia vaikeuksia” saada työntekijöitä tai rakennustavaroita, jos se häiritsee merkittävästi resurssien saatavuutta ja hinnoittelua. YSE 1998:n taustalla olleen vuoden 1991 valmiuslain 2 §:n mukaan poikkeusoloja ovat mm. ”välttämättömien polttoaineiden ja muun energian sekä raaka-aineiden ja muiden tavaroiden tuonnin vaikeutumisesta tai estymisestä taikka muusta vaikutuksiltaan näihin verrattavasta kansainvälisen vaihdannan äkillisestä häiriintymisestä aiheutuva vakava uhka väestön toimeentulolle tai maan talouselämän perusteille”. Tämä määritelmä viittaa mm. öljykriisin kaltaisiin oloihin, jolloin tarvittiin säännöstelyä ja tärkeiden resurssien saanti vaikeutui.

Voimassa olevassa valmiuslaissa poikkeusolon muodostaa mm. energian tai vastaavien hyödykkeiden saatavuuteen tai yhteiskunnallisesti kriittisten liikennejärjestelmien toimivuuteen kohdistuva uhka tai tapahtuma, joka ”erityisen vakavasti ja olennaisesti vaarantaa yhteiskunnan toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia.” Tällöin on ajateltavissa, että sotatoimien tai pakotteiden laajetessa tai energian saatavuuden heikentyessä nämä olosuhteet toteutuisivat.

Tätä kirjoitettaessa Iranin sodan aikana raakaöljyn hinta on noussut noin 40 % ja esimerkiksi kevyen polttoöljyn hinta tätä enemmän. Toisaalta futuurimarkkinoiden mukaan kuuden kuukauden kuluttua raakaöljyä saisi edullisemmin kuin päivän hintaan. Kyse ei vielä ole 1. öljykriisin tapaisesta lähes 300 %:n hinnannoususta yhden hyödykkeen osalta. Mikäli polttoaineiden saatavuus huononisi edelleen ja toisaalta polttoaineen hankkiminen tulevaan käyttöön futuurimarkkinoilta olisi edullisempaa, urakoitsijalla voisi YSE 20 §:n mukaan olla oikeus lisäaikaan.

URAKOITSIJAN VELVOLLISUUS SUORITTAA KORVAAVA HANKINTA

YSE 20.2 § mukaan, ”Jos este kohtaa sellaista urakan täyttämiseksi välttämätöntä rakennustavaroiden hankintaa, jonka urakoitsija voi urakkasopimuksen edellyttämässä ajassa tehdä muualta ilman sanottavaa lisäkustannusta, se ei oikeuta urakka-ajan pidentämiseen.” (korostus lisätty). Tällöin este ei ole riittävä peruste urakka-ajan pidennykselle.

Termi ”sanottava” on tässä yhteydessä huomion arvoinen. Adjektiivina sana on varsin harvinainen myös juridisessa tekstissä, eikä sen normaalimerkitys ole välttämättä kaikkien tiedossa. Kielitoimiston sanakirjan mukaan merkitys on kielteisissä yhteyksissä ”ei kovinkaan paljon, ei mainittava”. ”Sanottava” kuvaa siis selvästi pienempää vaikutusta kuin YSE:ssä käytetty adjektiivi ”huomattava”. Lähes mikä tahansa lisäkustannus hankinnassa oikeuttaa siis YSE 20 §:n 2. momentin mukaan urakoitsijaa vetoamaan ylivoimaiseen esteeseen, jos muut edellytykset täyttyvät.

KUSTANNUSTEN KORVAAMINEN LISÄAJALTA

Mikäli urakkasuoritus osittain tai kokonaan keskeytyisi ylivoimaisen esteen vuoksi, tilaajalla on YSE 50 §:n mukaan velvollisuus korvata urakoitsijalle keskeytyksestä aiheutuvia kustannuksia. Keskeytyskustannuksista korvataan kokonaisuudessaan vain ns. suorat kustannukset. Muihin kustannuksiin tilaaja osallistuu vain YSE 50 §:n prosenttiosuuden mukaan. Saadakseen korvauksen urakoitsijan on näytettävä ylivoimainen este sekä se, miten se on vaikuttanut urakkasuoritukseen.

Urakoitsijan oikeus lisäaikaan ulkopuolisen tapahtuman vaikeuttaessa hankintoja ei välttämättä suoraan hyödytä urakoitsijaa, jos rakennustavara sinänsä on saatavissa, mutta sama tapahtuma on johtanut kustannustason nousuun. Toisaalta jos urakoitsija ei, YSE 20 §:n edellytysten täyttyessä, vaadi lisäaikaa eikä keskeytä töitä, urakoitsijan on vain hyväksyttävä lisäkustannus katteen heikennyksenä.

Jos urakoitsijaa on kohdannut ylivoimainen este rakennustavaroiden hankinnassa, eikä korvaavaa hankintaa saada samaan hintaan kuin alkuperäistä toimitusta, urakoitsija voi vaatia lisäaikaa ja keskeyttää työt vaihtoehtoisten hankintakanavien selvittämiseksi. Urakoitsijalla ei ole oikeutta vaatia muiden kuin 50 §:n kustannusten korvaamista, mutta tilaaja ja urakoitsija voivat tietysti sopia vaihtoehtoisen hankinnan toteuttamisesta ja tilaajan mahdollisesta osallistumisesta siihen, jotta urakka ei viivästyisi. Jos tilaaja ei kuitenkaan hyväksy hankinnan lisäkustannuksia, urakoitsijalla on velvollisuus suorittaa hankinta ja jatkaa urakkasuoritusta esteeksi katsottavan ajan kulumisen jälkeen, ellei este olisi niin pitkäkestoinen, että se voisi oikeuttaa urakkasopimuksen purkamiseen (YSE 80 ja 85 §).

Toisaalta vaikka urakoitsija saisi lisäaikaa, ei ole välttämättä varmaa, että hinnat palaavat ennalleen tai tulevat hankinnat saisi suoritettua sen edullisemmin. Tämä herättää kysymyksen: mitä hyötyä lisäajasta on urakoitsijalle, jos hintojen nousu jatkuu ja poikkeusolosuhteet vaikuttavat edelleen markkinoihin? Jälkikäteinen epätasapaino sopimussuhteissa voidaan mahdollisesti selvittää keskinäisin neuvotteluin niin, että urakoitsija luopuu oikeudestaan lisäaikaan ja tilaaja osallistuu hankintojen lisääntyneisiin kustannuksiin.

URAKAN PURKAMINEN YLIVOIMAISEN ESTEEN JOHDOSTA

YSE 80 ja 85 §:ien mukaisesti tilaajalla ja urakoitsijalla on kummallakin oikeus purkaa sopimus, ”mikäli rakennustyö puolustustila- tai valmiuslaissa tarkoitettujen poikkeuksellisten olojen tai vastaavan ylivoimaisen esteen vuoksi on pakko keskeyttää pitkäksi, epämääräiseksi ajaksi.” Voiko energian tai raaka-aineiden tuonnin vaikeutumisesta seurata pakko keskeyttää rakennustyö?

Vaikka työvoiman tai energian saatavuus olisi heikentynyt, johonkin hintaan voi olla saatavilla tarvittavat resurssit. Voidaanko olettaa, että saatavuus palautuu kriisin jälkeen ennalleen? Valmiuslain valtuuksien käyttöönotto voi olla merkityksellinen tekijä tässä arvioinnissa.

On kuitenkin tärkeää huomata, että ”pakko keskeyttää” tarkoittaa korkeampaa kynnystä kuin YSE 20 §:n ylivoimainen este, mikä tekee tilanteesta erityisen poikkeuksellisen ja vaikeasti ennakoitavan.

Voi olla tilanne, jossa hankintojen vaikeutumisesta seuraa YSE 1998 -ehtojen mukaan oikeus purkaa sopimus. Syynä täytyy olla koko yhteiskuntaa kohtaava poikkeuksellinen olosuhde, ja sen vaikutusten pitäisi olla suuremmat kuin esimerkiksi 1. öljykriisillä. Urakkakohtaiset olosuhteet voivat kuitenkin vaikuttaa tilanteeseen.

Ylivoimaisen esteen seurauksia mietittäessä on huomattava, että samat perusteet voivat soveltua myös tilaajan oikeuteen purkaa sopimus. Esimerkiksi projektinjohtourakassa tai muussa laskutyössä ylivoimaisen esteen aiheuttavat hankintojen vaikeudet nostaisivat tilaajan maksuvelvollisuutta. Jos urakka puretaan 80 tai 85 §:ien nojalla, ei vahingonkorvausvelvollisuutta ole.

Sopimuksen purku on äärimmäinen toimenpide, eikä purkuoikeutta ole syytä tulkita liian laajasti. Taloudellinen liikavaikeus, kuten ”pakko”, ei yksinään oikeuta purkuun.

VALTIOVALLAN TOIMENPITEISTÄ AIHEUTUVA KUSTANNUSMUUTOS JA URAKKAHINNAN TARKISTAMINEN

YSE 49.3 §:n mukaan, ellei urakkasopimuksessa ole toisin sanottu, valtiovallan lainsäädännöllisistä toimenpiteistä (laki, asetus, valtioneuvoston tai ministeriön päätös) johtuvat kustannusmuutokset otetaan huomioon urakkahintaa lisäävänä tai vähentävänä tekijänä, jos:

• yhteisvaikutus on yli 0,5 % urakkahinnasta (alv 0 %),
• peruste on syntynyt tarjouksen antamisen jälkeen,
• muutosta ei ole voitu ottaa huomioon tarjousta tehtäessä, ja
• muutos vaikuttaa välittömästi urakkasuoritukseen.

Jos urakkasopimuksessa on indeksiehto, YSE 49.3 §:ää ei sovelleta (YSE 49.5 §). Vastaava tilanne voi syntyä, jos sovelletaan ylivoimaista estettä (YSE 20, 80, 85 §).

Viime vuosien valtiovallan toimenpiteillä, kuten koronarajoituksilla, on ollut esimerkiksi työvoiman saatavuuteen vaikutusta. Muutoksen kustannukset ovat kuitenkin epäsuoria ja niiden välitön vaikutus urakkasuoritukseen usein vaikeasti arvioitavissa.

Nykyoloissa Euroopan unionin toimenpiteitä voidaan pitää YSE 49.3 §:ssä tarkoitettuina valtiovallan toimenpiteinä. Esimerkiksi EU on kieltänyt öljyn, teräksen, puun ja sementin tuonnin Venäjältä Ukrainan sodan aikaisina pakotteina.

Vaikuttavatko nämä toimenpiteet välittömästi urakkasuoritukseen? Periaatteessa voisi riittää, että saman tavaran saisi halvemmalla sanktioiden alaisista maista, mutta käytännössä sanktioista aiheutuva kustannusmuutos on hankala osoittaa.

Myös Iranin sodan aikana on käyty julkisuudessa keskustelua energian säännöstelystä ja maakaasun ym. hintakatosta. Jos tällaisia toimenpiteitä tulee EU:n tai Suomen tasolla, mahdollinen hintasäännöstely ja säännösteltyjen hintojen muutokset voitaisiin ottaa huomioon YSE 49.3 §:n nojalla. Tällöin tulee huomioida, myös tilaaja voi vaatia urakkahinnan tarkistamista, jos kustannukset ovat valtiovallan päätöksellä alentuneet.

Säännöstellyn ulkomaankaupan ja valuuttakurssien olosuhteissa 1. öljykriisin aikana useat julkiset tahot hyväksyivät urakkahintojen muutoksia yhtenäisen käytännön mukaan, mutta tällöin esimerkiksi asuntohallituksen säännöstelemällä asuntotuotannolla oli suuri merkitys alalla yleensä. Valuuttakurssien ja ulkomaankaupan säännöstelyn muutokset voidaan hahmottaa valtiovallan toimenpiteinä, jotka olisi mahdollisesti pitänytkin ottaa huomioon urakkahinnan muutoksina. Kyse voi olla myös urakkahinnan kohtuullistamisesta.

SOPIMUSEHDOISTA RIIPPUMATON URAKKAHINNAN TARKISTAMINEN

Sopimusoikeudellisessa kirjallisuudessa on keskustelua ylivoimaisesta esteestä (force majeure), joka poistaisi suoritusvelvoitteen, mutta myös taloudellinen liikavaikeus on noussut esiin. Käytännössä kysymyksenasettelu kiteytyy oikeustoimilain 36 §:n soveltamiseen: Jos oikeustoimen ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se huomioon ottamatta. Kohtuuttomuutta arvosteltaessa on otettava huomioon oikeustoimen koko sisältö, osapuolten asema, oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

Periaatteessa mikä tahansa sopimus on soviteltavissa. Oikeustoimilaki tuli voimaan vuonna 1982, ja sitä ennen oikeuskäytännössä sovittelu perustui yleisiin periaatteisiin.

OIKEUSKÄYTÄNTÖ KOHTUULLISTAMISESTA

Aiemmilta vuosikymmeniltä on julkaistua oikeuskäytäntöä sopimuksen hintaehdon kohtuullistamisesta. Korkeimman oikeuden rakentamista koskevien ennakkopäätösten lisäksi välimiesmenettelyjen päätökset on tuolloin julkaistu.

KKO 1973 II 26:
Urakoitsija A oli urakkatarjouksensa voimassaoloaikana toimeenpannun Suomen markan devalvaation perusteella kieltäytynyt suorittamasta po. työtä tarjouksen mukaisesta hinnasta, minkä johdosta tarjouksen hyväksynyt rakennuttaja B oli purkanut sopimuksen ja tehnyt urakkasopimuksen lähinnä halvimman tarjouksen perusteella. Koska A OikTL 7 §:stä ilmenevän periaatteen mukaan ei voinut peruuttaa tarjoustaan eikä urakkatyön täyttämisen mainitusta kustannusten noususta johtuen liioin voitu katsoa käyneen A:lle kohtuuttoman vaikeaksi, A velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvauksena tarjousten hinnanerotus.

Urakoitsija oli vaatinut noin 8 %:n lisähintaa, mutta KKO tarkasteli kustannuksia ja totesi, ettei lisäys ollut kohtuuttoman suuri.

KKO 1981 II 167:
Urakkasopimuksen solmimisen jälkeen rakennuskustannukset olivat nousseet olennaisesti enemmän kuin edellisinä vuosina. Kustannusten nousu oli johtunut osaksi kilpailutilanteesta ja osaksi vuoden 1973 lopulla puhjenneesta ns. öljykriisistä. Urakoitsijan vaatimus lisäkorvauksen määräämisestä hylättiin, koska rakennusteollisuuden kilpailuolosuhteet eivät oikeuttaneet urakoitsijaa sopimuksen sovitteluun, eikä öljykriisin vaikutus urakkakustannusten lisääntymiseen ollut niin merkittävä, että urakkasopimuksen hintaehdon soveltaminen olisi käynyt ilmeisesti kohtuuttomaksi.

Urakoitsija vaati noin 30 %:n korotusta urakkahintaan, mutta hovioikeus katsoi, että odottamaton kustannustason nousu oli noin 20 % urakkahinnasta ja velvoitti tilaajan korvaamaan vajaan 10 %:n osan tästä noususta.

KKO tarkasteli kustannuksia ja totesi, että raakaöljyn hinnan nelinkertaistuminen voisi olla kohtuullistamisperuste, mutta sen vaikutusta urakkahintaan ei ollut osoitettu, joten kohtuullistamista ei tehty.

KKO:1982-II-141
Maitojauheen myyjä oli sitoutunut toimittamaan maitojauhetta 3,50 mk kilohintaan mutta raaka-ainekustannusten noustua valtiovallan toimenpiteiden johdosta yllättäen 1,81 mk:sta 4,17 mk:aan kilolta kieltäytynyt toimittamasta osaa sovitusta erästä. Koska sopimuksen hintaehdon soveltaminen oli näissä olosuhteissa ilmeisen kohtuutonta, soviteltiin ostajan kateoston perusteella tekemää vahingonkorvausvaatimusta.

Tapauksessa oli kyse valtiovallan maidontuotannolle antaman tuotantotuen päättämisestä tai muuttamisesta, minkä KKO on katsonut erityisen yllättäväksi ja siten kohtuullistamista puoltavaksi tekijäksi. Vastaava markkinahintojen muutos ei välttämättä olisi ollut kohtuullistamisperuste. Kohtuullistamisen seurauksena myyjän korvausvelvollisuutta alennettiin kolmanneksella eli hintaa ei pääsääntöisesti sovitella täysimääräisesti muutoksen mukaan.

Muu oikeuskäytäntö
Kouvolan hovioikeuden tapauksessa 17.1.2014 [A3.1]sopimuksen hintaehtoa on soviteltu, kun energian myyjän raaka-ainekustannukset nousivat sopimuskauden ylittäen myyntihinnan.

Vuonna 2022 oli voimassa laki kuljetusalan yritysten määräaikaisesta polttoainetuesta, joka korvasi jälkikäteen kuljetusalan ja työkoneyritysten polttoainekustannuksia Ukrainan sodan alkuvaiheen äkillisen hinnannousun aikana. Tämä maanrakennusalan kustannusnousua osittain kompensoinut tuki varmaankin omalta osaltaan ehkäisi kohtuullistamisvaatimuksien oikeudellista käsittelyä eikä tiedossa ole julkaistua oikeuskäytäntöä, jossa koronapandemian tai Ukrainan sodan aikaisia tapahtumia olisi käsitelty ylivoimaisena esteenä tai kohtuullistamisperusteena.

YHTEENVETO OIKEUSKÄYTÄNNÖSTÄ

Oikeuskäytännön perusteella osittainen hintaehdon kohtuullistaminen on oikeustoimilain 36 §:n nojalla mahdollista tilanteissa, joissa ennakoimaton kustannusten nousu sopimuskauden aikana muuttaa sopimustasapainoa olennaisesti. Toisaalta 2020-luvulla odottamattomien tapahtumien ja kansainvälisen politiikan jännitteiden seuratessa toisiaan, voidaan kysyä, ovatko kustannusmuutokset aidosti ennakoimattomia vai olisiko niihin ollut syytä varautua sopimuksen indeksiehdolla tai sitomalla omia hankintakustannuksia etukäteen. Kohtuuttomuustarkastelussa vaikuttaa molempien osapuolten tilanne, eikä kohtuullistamista tulisi käyttää suojaamaan huonoja ratkaisuja tehnyttä tahoa omien ratkaisujensa vaikutuksilta.

 

Palvelumme

◆ Kiinteistöjärjestelyt ja rakennushankkeet