Näkökohtia muutoksenhakuun hankintapäätöksestä
Hankintapäätös ei aina ole toivotunlainen. Kilpailutuksen lopputulokseen pettynyt tarjoaja voi saattaa hankintapäätöksen oikeellisuuden markkinaoikeuden tarkasteltavaksi ja vaatia lisäksi tai vaihtoehtoisesti oikaisua suoraan hankintayksiköltä.
Muutoksenhakuaika on 14 vuorokautta ja se alkaa hankintapäätöksen tiedoksisaannista. Niin ikään hankintayksikölle tehtävä oikaisupyyntö on tehtävä vastaavassa 14 vuorokauden määräajassa. Näin ollen on huomattava, että markkinaoikeusvalituksen ja oikaisuvaatimuksen määräajat ovat päällekkäiset. Tarjoaja ei siten voi jäädä odottamaan yli 14 vuorokautta sitä, menestyykö oikaisuvaatimus – muutoin hän menettää oikeuden valittaa markkinaoikeuteen. Harvoin hankintayksikkö edes tuossa määräajassa ehtii oikaisuvaatimuksen lopullisesti käsitellä.
Tilanteessa, jossa hankintayksikkö ei ole tehnyt lainkaan hankintapäätöstä valitus markkinaoikeudelle on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta. Tällainen tilanne olisi esimerkiksi suorahankinnan tekeminen ilman kilpailutusta.
Hankintalaki tuntee myös tilanteen, jossa valitusaika alkaa muusta ”hankintayksikön päätöksestä tai hankintayksikön muusta ratkaisusta”. Lisäksi ratkaisun on pitänyt vaikuttaa ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Kuitenkaan esimerkiksi pelkästään hankintamenettelyn valmistelua koskevaan ratkaisuun ei voida hakea muutosta.
Yllä kuvatussa tilanteessa valitusaika on 14 vuorokautta päätöksen tai ratkaisun tiedoksisaannista. Kyseinen lainkohta on melko tulkinannavarainen eikä siitä ole juurikaan oikeuskäytäntöä. Oikeustapaus KHO:2014:129 linjaa, että ”tarjouspyynnön julkaiseminen on ollut hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta tarjoajan asemaan ja joka on mainitun säännöksen nojalla voinut olla muutoksenhaun kohteena.” Edellinen oikeustapaus näyttää vihreää valoa sille, että jo esimerkiksi syrjiviä ehtoja sisältävästä tarjouspyynnöstä voidaan valittaa erikseen kahden viikon määräajassa sen julkaisemisesta.
Sen sijaan on epävarmuutta, mitkä kaikki muut kilpailutuksen aikana tehdyt ratkaisut vaikuttavat sillä tavoin riittävästi tarjoajan asemaan, että niistä olisi itsenäinen valitusoikeus jo ennen varsinaista hankintapäätöstä. Näihin tulkintakysymyksiin on hyvä pyytää asianajajalta neuvoa ja pohtia samalla sitä, missä kohtaa valituksen tekeminen on taktisesti järkevintä.
On pidettävä mielessä, että hävinnyt valittaja saattaa joutua korvaamaan myös hankintayksikön kulut markkinaoikeudessa. Tämä on mahdollista etenkin, jos valitus on ollut turha ja oikeus päätyy siihen, että hankintayksikkö on soveltanut hankinta-asiakirjoissa ilmoittamaansa ja toiminut muutenkin lain mukaan. Oikeudellisen avun käyttäminen markkinaoikeusvalitusta harkittaessa on perusteltua. Asianajaja pystyy antamaan realistisen arvion siitä, onko valittaminen perusteltua. Toisaalta asianajajan avulla voidaan löytää hankintapäätöksestä vielä uusiakin valitusperusteita ja näkökohtia tukemaan valituksen muuta argumentaatiota.
Tarjoamme juridista apua hankintapäätösten läpikäyntiin sekä muutoksenhakuperusteiden arviointiin. Kysy lisää asiantuntijoiltamme!
