Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi 15. tammikuuta 2026 odotetun ja tärkeän ennakkoratkaisun julkisia hankintoja koskevan direktiivin tulkinnasta asian C-692/23 yhteydessä. Ratkaisu selkeyttää merkittävästi in house -hankintojen edellytysten soveltamista ja rajoittaa mahdollisuuksia kiertää hankintalakia tytäryhtiöiden kautta. Jatkossa julkisomisteisten yhtiöiden markkinatoiminnan edellytyksiä tarkastellaan entistä tarkemmin suhteessa yksityisiin yrityksiin, mikä voi edistää tasapainoisempaa kilpailuasetelmaa.

Mistä asiassa on kyse?

EU-tuomioistuimen käsittelyssä oli hollantilainen ennakkoratkaisupyyntö, jonka taustalla olivat Alankomaissa kuntien omistamien in house -yhtiöiden järjestelyt jätehuollon palveluissa. EU-tuomioistuimen tuli ratkaista, voidaanko markkinaehtoista toimintaa harjoittaa in house-yhtiön omistaman tytäryhtiön kautta ilman, että julkisten hankintojen kilpailutusvelvollisuus tulee sovellettavaksi.

Hankintadirektiivin mukaan hankintayksikkö voi tehdä hankintoja omistamaltaan yhtiöltä ilman kilpailutusta edellyttäen, että yhtiön markkinaehtoisen toiminnan osuus on riittävän pieni ja toiminta suoritetaan pääosin hankintayksiköiden hyväksi. Suomessa hankintadirektiivin rajoja on tiukennettu hankintalaissa: markkinaehtoisen toiminnan osuus saa olla yleisesti enintään viisi prosenttia liikevaihdosta ja jätehuollon alalla kymmenen prosenttia. Lisäksi vireillä olevan hankintalain uudistuksen mukaan in house -asemasta voitaisiin puhua vasta, kun hankintayksikön omistusosuus olisi vähintään 10 prosenttia.

Ratkaisun ydinkohta

EU-tuomioistuimen mukaan myös in house -yhtiön tytäryhtiöiden liikevaihto on otettava huomioon laskettaessa, kuinka suuri osa toiminnasta on markkinaehtoista. Tämä tarkoittaa sitä, että koko konsernin liikevaihto tulee laskea yhteen ja arvioida markkinaehtoisen toiminnan osuus suhteessa koko konsernin liiketoimintaan.

EUT korostaa, ettei hankintadirektiiviä voi kiertää jakamalla in house -yhtiön markkinatoiminta keinotekoisesti tytäryhtiötoiminnaksi tilanteessa, jossa julkisomisteiset yhtiöt toimivat sekä in house -yksiköinä että harjoittavat markkinaehtoista toimintaa tytäryhtiöidensä kautta. Ratkaisussa painotetaan, että konserniliikevaihto antaa todenmukaisemman kuvan in house -toiminnan taloudellisesta laajuudesta.

Miksi ratkaisu on merkittävä?

Suomessa hankintadirektiiviä on perinteisesti tulkittu niin, että tytäryhtiöiden liikevaihtoa ei lasketa mukaan arvioitaessa markkinaehtoisen toiminnan laajuutta. Jatkossa tämä ei kuitenkaan ole enää mahdollista, sillä edellä kuvattu tuomioistuimen päätös on välittömästi voimassa.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, että:

• Yhä useampi sidosyksikköhankinta tulee jatkossa kilpailuttaa, kun suorahankinta ei olekaan enää mahdollinen
• Sidosyksiköitä käyttävien hankintayksiköiden tulee järjestää toiminta niin, että se täyttää uudet edellytykset
• Yksityisten yritysten mahdollisuudet osallistua kilpailutuksiin saattavat lisääntyä

Laajempi oikeudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys

EUT:n ratkaisu ei ole vain tekninen tulkintakysymys vaan se vaikuttaa käytännössä siihen, miten julkinen sektori ja siihen liittyvät yrityskokonaisuudet toimivat markkinoilla. Tuore ratkaisu korostaa EU-oikeuden kilpailuneutraliteettiuden tavoitetta ja pyrkii pitämään julkisen sektorin markkinaosapuolena toimimisen linjassa sen kanssa, miten yksityiset kilpailijat joutuvat toimimaan.

Palvelumme

◆ Julkiset hankinnat