Suomessa puolustusministeriö ohjaa keskeisiä puolustusmateriaalihankkeita. Hankintojen tavoitteena on ylläpitää sotilaallinen huoltovarmuus kaikissa tilanteissa. Suomen puolustusteollisuuden vuosittainen liikevaihto ylittääkin tällä hetkellä kaksi miljardia euroa ja se on viime vuosina kasvanut yli 30 %:a. Lisäksi NATO-jäsenyyden myötä suomalaisille yrityksille on auennut pääsy laajempiin markkinoihin ja yhteistyöverkostoihin. Tämä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia paitsi viennille, myös osaamisen kasvattamiselle.

NATO-sotilasliiton ja sen jäsenmaiden budjettien kasvattaminen ovat luoneet alalle huomattavaa investointipainetta. Tähän kasvaneeseen hankintatarpeeseen tulisi Euroopan maiden, kuten myös Suomen, teollisuuden toimijoiden pystyä vastamaan. Valtaosa puolustusmarkkinoille toimittavista yrityksistä onkin omalla alallaan toimiavia mikro- ja pienyrityksiä. Puolustussektorin pitkät hankinta-ajat sekä kilpailutusten erityissääntely edellyttävät yritykseltä hankintasääntelyn tuntemista sekä verkostojen rakentamista.

Puolustusmateriaalien hankinnoissa noudatetaan sekä kansallista hankintalainsäädäntöä että Euroopan unionin julkisia hankintoja koskevaa sääntelyä. Puolustus- ja turvallisuushankintalain mukaan hankintayksikön on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevat kilpailuolosuhteet ja toteuttamaan hankinta ensisijaisesti tarjouskilpailun kautta. Kuitenkin edellä mainitun lain 69 §:n 3 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää tarjouksen suoraan yhdeltä toimittajalta, jos tarjouskilpailua ei voida järjestää maanpuolustukseen, valtion turvallisuuteen tai huoltovarmuuteen liittyvistä perustelluista syistä. Mikäli edellytykset eivät täyty, hankinta on kilpailutettava puolustushankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti. Näyttötaakka edellytysten olemassaolosta on jäsenvaltiolla.

Huoltovarmuus voi olla suorahankinnan perusteena esimerkiksi silloin, kun puolustuskyvyn kannalta kriittinen teollinen kapasiteetti tai osaaminen on välttämätöntä säilyttää kotimaassa ja esimerkiksi osaamisen ylläpito edellyttää hankinnan kohdentamista tietylle tarjoajalle. Käytännön esimerkkeinä tällaisesta ovat kriittisen ase- tai muun järjestelmän huolto- ja korjauskyky sekä huoltovarmuuden kannalta tärkeä järjestelmien integrointiosaaminen. Samoin tilanteet, joissa tarjoajalta edellytetään varautumista tai kapasiteettivarauksia mahdollista kriisiä varten, voivat puoltaa suorahankintaa.

Euroopan komissio on 7.12.2006 antanut puolustussektorin suorahankintojen perusteiden tulkintaa koskevan tiedonannon (KOM(2006) 779 lopullinen). Tiedonannon tavoitteena on ollut ehkäistä sääntelyn virheellistä tulkintaa ja väärinkäyttöä puolustushankintojen alalla.
Tiedonannossa on erityisesti katsottu, että jäsenvaltion/hankintaviranomaisten tulisi suorahankinnan edellytyksiä pohtiessa harkita etenkin:

• Mistä keskeisestä turvallisuusedusta on kyse?
• Mihin tämän turvallisuusedun ja asianomaisen hankintapäätöksen välinen yhteys perustuu?
• Miksi julkisia hankintoja koskevan direktiivin noudattamatta jättäminen tässä erityisessä tapauksessa on välttämätöntä tämän keskeisen turvallisuusedun turvaamiseksi?

On ymmärrettävää, että kansainvälisellä ja kiihtyvästi kasvavalla markkinalla myös mahdolliset hankintojen ja etenkin suorahankintojen riitautukset tulevat lisääntymään. Markkinaoikeus onkin ottanut kantaa puolustusteollisuuden suorahankintoihin esimerkiksi tapauksessa MAO:284/2024, ja onpa KHO pyytänyt tulkintalinjauksiinsa myös Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisua (KHO:2010:78). Epävarmuus hankintapäätöksen pitävyydestä on luonnollisesti erittäin hankala tilanne toimittajaksi valitulle yritykselle ja sen alihankintaketjulle, jotka joutuvat pitämään varalla mahdollisesti merkittäviäkin resursseja hankinnan toteuttamiseksi.

Suorahankinnat toki mahdollistavat osaltaan kotimaisen tuotannon tukemisen, mutta asialla on myös kääntöpuolensa. Jos puolustusteollisuuden hankinnoissa yhä useammin jätettäisiin järjestämättä tarjouskilpailu hinta-laatusuhteeltaan parhaan vaihtoehdon selvittämiseksi, aidolla kilpailulla saatavat edut jäisivät saavuttamatta. Kilpailuttamalla tehostetaan markkinoiden toimintaa, parannetaan kilpailua ja luodaan valtioille mahdollisuus kustannussäästöihin. Samalla myös paine parhaiden ja kustannustehokkaimpien innovaatioiden kehittämiseen kasvaa. Toimivat markkinat ja puolustus- ja turvallisuushankintojen kilpailuttaminen ovat ehdottoman tärkeitä eurooppalaiselle puolustusteollisuudelle ja sen teknologian optimaaliselle kehitykselle.

Palvelumme

◆ Julkiset hankinnat